On taas se aika vuodesta, kun uusien talvirenkaiden hankinnan yhteydessä pohditaan, että kitkat vai nastat? 

Nastoissa on piikit. Järki sanoisi, että se pitää paremmin jäällä. Ja jos se pitää hyvin jäällä, niin miksei se pitäisi muuallakin? No siihen vaikuttaa taas renkaassa käytetty kumiseos ja sitä taas on hankalampi meidän maallikkojen havaita. Nastat taas pitää kovaa meteliä. Ja jos ne piikit raapivat jäätä, niin raapivat ja siten kuluttavat ne asfalttiakin. Jotta nastat pysyvät kiinni renkaassa on kumin oltava kovempi kuin kesärenkaan. Sekin yhdessä karkeamman kuvion kanssa nostaa rengasmelua. 

Kitkarenkaat taas ovat todella hiljaiset. Ja hiljaisuus tulee kun ei ole nastoja. Ja kun ei ole nastoja, niin eihän silloin voi olla pitoa jäällä. Tässäkin tulee kysymykseen käytetty kumiseos sekä pinnoitteen suunnittelu. Kitkoissa on lamellit, kuin imukupit, joilla renkaan pito tehdään yhdessä erityisen kumiseoksen kanssa. Kitkarenkaan kumiseos on verrattain pehmeä, jonka ansiosta melu pysyy alhaisena. Keski-euroopan markkinoille koville nopeuksille tehdyt kitkat ovat kovammat, jotta nopean ajon ominaisuudet säilyvät, mutta vastaavasti hieman pohjoiseen talveen suunniteltuja äännekkäämmät. Sama ilmiö on myös kesärenkaissa. Hyvin kulutusta kestävät kovat renkaat ovat hieman äänekkäämmät kuin pehmeä pitävä, mutta kuluva pyyhekumimainen rengas. Pehmeä kitkarengas oikein kuumalla kesäkelillä renkaan lämpötilan noustessa alkaa jo sulamaan alle. Ajettavuudesta tulee epämäääräistä vellomista eikä ääritilannekäyttäytyminen ole enää auton valmistajan tavoitteiden mukaista.

Oikea valinta?

Oli rengas millainen tahansa, talvesta ei kesäkeliä saa mitenkään. Suomi on pitkä maa, on rannikkoa sekä sisämaata, joten keliolosuhteet ovat hyvin erilaisia eripuolilla Suomea. Kelit vaihtelevat vähälumisen, lämpöisen ja märän, mutta sitten välillä jäisen rannikkoisen etelän, sekä ja lumisen ja kylmän idän ja pohjoisen välillä. Talvirengas on aina kompromissi eri keliolosuhteisiin.

Ironista kyllä, nasta ja kitkarenkaiden ominaisuudet menevät maalaisjärjellä juuri ristiin. Nastat olisivat etelän jääkeleillä parhaat ja kitkat pohjoisen lumikeleillä. Kuitenkin nimenomaan etelässä suositaan kitkoja ja pohjoisessa nastoja.

Renkaat ovat kuitenkin kehittyneet vuosien saatossa huomattavasti. Vaikka nastojen määrä renkaassa lisääntyy, niiden koko pienenee, kuten uusimmissa Michelinin renkaissa. Continental taas kokeili kumista nastaa aluumiinisen/kovametallisen sijaan, mutta ihan vielä kehitystyö ei ollutkaan valmis. Ajan kysymys kun he tulevat sillä uudestaan markkinoille.

Kitkoissa taas on kumiseos ja pinta itsessään tehty piikikkään karheaksi, jolla purevuutta jäähän on parannettu huomattavasti. 

Edellä mainitut ovat toki erittäin yksinkertaistetusti kuvattu, mutta enemmän tai vähemmän sinnepäin. Yhteistä renkaille kuitenkin on, että niiden on tarkoitus auttaa selviämään talviautoilusta. 

Ympäristöteko

Valintaa argumentoidaan paljon myös ympäristötekijöillä, kuten teiden kulumisella ja katupölyllä. Tiedä sitten oikeasti mikä on lopullinen syy ja mikä on seuraus. 

Urat

Teiden urautumiseen vaikuttaa kuitenkin moni muukin tekijä kuin vain nastarenkaat. Väyläviraston tutkimuksen mukaan urautumiset voidaan jakaa neljään eri luokkaan; 0 – tiivistyminen, 1 – leikkausmurtumia sitomattomissa kerroksissa, 2 – leikkausmurtumia pohjamaassa, sekä 3 – nastarengaskulutus.

©Väylävirasto

Talvenaikainen urautuminen oli keskimäärin 0,5–1,3 mm liikennemääräluokasta riippuen. Kesänaikainen urautuminen oli vastaavasti noin 0–0,3 mm. Keskeisimpiä taustamuuttujia olivat nopeusrajoitus, päällystepaksuus, päällysteen leveys, pohjamaaluokka, liikennemäärä, päällystetyyppi ja säätiedot. Urautumiseen kesällä ja erityisesti keväällä taas vaikuttaa raskasliikenne. Siksi onkin hankala tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä urautumisen tarkemmista syistä. 

Katupöly

Kaupunki-ilmassa olevista hengitettävistä hiukkasista huomattava osa on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitussepelistä selviää HSY:n selvityksen mukaan. Nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti asfaltin pintaa, mutta osa pölystä syntyy siten, että kitka- tai nastarenkaiden ja tien pinnan välissä oleva sepeli kuluttaa asfalttia hiekkapaperin tavoin. Nastarenkaiden käytön väheneminen lisää katujen hiekoituksen tarvetta ja sitä kautta kuluvan sepelin nostattamaa pölyä.

Rengastestit

Olen jo muutaman vuoden ihmetellyt, miksi silti edelleen talvirengastesteissä testataan erikseen nastarenkaat ja erikseen kitkarenkaat. Tavoitteenahan olisi löytää parhaat renkaat talveen. Itse testit kuitenkin ajetaan samoissa olosuhteissa samassa testissä.

Jos testejä vertaa keskenään, paljastaa se mielenkiintoisia seikkoja. Parhaat kitkat ovat olleet jo pari vuotta kärki viiden talvirenkaan joukossa. Uusimmassa Tuulilasin testissä Continentalin kitkarengas sai jopa enemmän pisteitä kuin parhaat nastarenkaat, jotka olivat Michelinit. Tekniikan maailman testissä paras kitkarengas, Nokian, olisi ollut kolmanneksi eniten pisteitä saanut talvirengas.

Vaihtaisinko renkaat itse?

Renkaat voi vaihtaa myös itse kotona! Katsotaan mitä pitää ottaa huomioon. Ennenkuin pohdit renkaiden alle laittamista tarkista renkaiden kunto. Vaikka rengas olisi vielä lainmukainen, se ei välttämättä enää tarjoa parasta pitoa autoon. Renkaat ovat kuitenkin halvin henkivakuutus autoosi.

Lue vinkit renkaiden vaihtoon postauksestani ”Vaihtaisinko renkaat itse?

Omassa käytössä

Itselleni tuli ajankohtaiseksi tänä vuonna hankkia molempiin autoihin uudet talvirenkaat. Viime tammikuussa hankin vielä Nokian Hakkapeliitta 9 nastarenkaat Passattiin. Nyt Golfiin tilasin Nokian Hakkapeliitta R3 kitkarenkaat. Pidän Nokian ajotuntumasta joka ei ole niin pyöreäolkaisena  vetelevä urissa ja huonosti talvihoidetuilla pikkuteillä. Olen ollut nastarenkaan vankkumaton kannattaja, mutta ekaa kertaa ajattelin kokeilla miten kitkarengas omassa käytössä ihan oikeasti toimii.

Millä renkailla sinä ajat ja mikä vaikutti eniten päätökseen valita juuri ne?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *