By 
Puhdas auto on hoito- ja huoltotoimenpide kuin mikä muu auton ylläpitoon liittyvä toimi. Puhtaaseen autoon ei tartu lika niin helposti, se pitää jälleenmyyntiarvonsa paremmin ja onhan puhtaalla autolla on mukavampi ajella.
Auton peseminen käsin voi olla ihan terapeuttistakin omaa aikaa, mutta onhan se välillä vähän tylsää ja aikaa vievääkin. Ja aina ei ole edes mahdollisuutta pestä omassa pihassa. Silloin voi käydä autonpesukoneessa. Autonpesukoneiden historia ylettyy lähes yhtä kauas, kuin autonkin. Ensimmäinen mekanisoitu autopesu patentoitiin USAssa jo vuonna 1900. Näitä kuitenkin operoitiin vielä käsin ja autoa siirrettiin koneessa miesvoimin. Puolitautomaattiset koneet, jotka vaativat vielä työntekijän valvomaan pesun etenemistä, tulivat 1940-luvulla ja yleistyivät -50 ja -60 luvuilla.
Mutta naarmuttaako se?
Unionin baarissa kuitenkin tiedetään sanoa, että pesuautomaatit ovat pahasta. Ne kuulemma naarmuttaa auton maalipinnan eikä omaa autoa ilkeä viedä likaisiin harjoihin. Nämä urbaanit legendat ovat nykyään yhtä lennokkaita juttuja, kuin sähköikkunoiden ja keskuslukitusten toimivuus Suomen pakkassäässä.
Karu fakta on, että keskimäärin suomalainen pesee autoaan noin 4 kertaa vuodessa. Ja kun sen pesun aika esimerkiksi talven kurakelien jälkeen koittaa, ei kuukausia pinttynyt kura lähdekään koneessa joka paikasta ja pinnassa näkyy naarmuja. Seuraavana päivänä voidaankin unionin baarissa taas päivitellä, etten ikinä enää vie automaattiin.
Suomessa auton pinta naarmuuntuu suurimmalla todennäköisyydellä lumiharjan ansiosta. Lumiharja on kova ja karkea, joka jo sellaisenaan naarmuttaa autoa, mutta usein harjattavan peitteen alla lymyää kerros hiekoitushiekkaa, suolaa ja pikeä.
Sitä sitten antaumuksella hierotaan autonpintaan aamukiireessä räntäsateessa. Joskus näkee autoa harjattavan jopa katuharjalla 🤦🏼♂️ Eikä siinä mitään, mutta naarmut eivät ole pesukoneen vika – ne vain tulivat kevään ensipesussa pitkästä aikaa näkyviin.
Hyvään pesutulokseen vaikuttaa ensisijaisesti hyvä esipesu, pesuvaihe hellävaraisella mekaanisella kosketuksella, sekä jälkikäsittely eli suojakerros, ja kaikki asianmukaisin kemikaalein. Näin niin käsin pestessä, mutta sama pätee myös konepesussa.
Autopesuloissa lopputulokseen vaikuttaa myös se, että autonpesupalvelu on liiketoimintaa, jossa jokainen yrittäjä itse säätelee kulujen ja tuottojen suhdetta. Käytännössä se näkyy koneen pesuohjelmien konfiguroinneissa; kuinka paljon käytetään esipesuainetta ja muita kemikaaleja, kuinka pitkään annetaan aineiden vaikuttaa, kuinka paljon käytetään aikaa auton kuivaamiseen ja vahaamiseen. Kukin vaihe kuluttaa aineita ja hidastaa pesuaikaa. Mitä hitaampi pesu, sitä vähemmän autoja ehtii päivässä mennä koneesta läpi.
Huolimatta käytetystä ohjelmasta, parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun edes pari kertaa vuodessa pesee tai pesettää ja vahaa auton tarkassa käsinpesussa. Siten vaikeimmatkin paikat puhdistuvat ja niihin saadaan kunnon suojakerros pintaan.
Tammermatic – Suomalaista autonpesukone osaamista
Pohjoismaiden ainoan autonpesukonevalmistajan, Tammermaticin juuret ulottuvat aina vuoteen 1966. Ensimmäiset koneet olivat puoliautomaattisia, eli vaativat työntekijän valvomaan pesun etenemistä, koska harjaosa oli käsin avustettava. Vuonna 1972 alkoi kokonaan automaattisen pesulaitteen suunnittelu ja valmistus. Automatisoinnin jälkeen kehitettiin ensin kuivausta ja sen perään pesutulosta mm. yhteen pesevillä harjoilla.
Pirkanmaalla alusta asti sijainnut tuotekehitys jatkuu vahvana ja tuotesarjat kattavat niin henkilö-, kuorma- ja linja-autonpesukoneet, mutta myös juna-, metro- ja ratikkapesuritkin. Pääsin tutustumaan Tammermaticin tehtaalle Pirkkalassa missä kehitetään niin nykyaikaisimmat koneet, mutta myös pesuaineet ja -vahat. Ensimmäinen minullekin mieleen tullut kysymys oli, miten vastaatte väitteeseen, että autonpesukone naarmuttaa autoa 😃
Pesukoneen ”harjat” ovat erittäin pehmeää vaahtomuovia. Hyvissä autonpesukoneissa ei ole käytetty katuharja -tyyppisiä kuituharjoja enää pitkään aikaan. Harjat ovat siis lempeitä auton pinnalle, mutta pesutulokseen vaikuttaa myös käytettävät kemikaalit ja auton muoto. Nykyaikaiset virtaviivaiset autot omaavat jos jonkinmoista liparetta, spoileria ja kanttia. Autot eivät ole enää muotoiltu kuin Lada 1200 tai Volvo 745.
Tammermatic FENiX
Tammermatic vastaa tähän haasteeseen uudella älykkäällä FENiX pesukonemallistolla. Autonpesu on varmasti kaikille tuttu, mutta ohessa muutama hieno nykyaikainen ominaisuus, jota joka essolta ei löydykään.
Ensinnäkin on tärkeää, että auto saadaan keskelle konetta. Kuljettajalle näytetään koneen keskikohta laserilla, joka on kuljettajan helppo asemoida keskelle autoa.
Kun pesukone levittää esipesuaineen ensimmäisessä ”ajossa”, se samalla skannaa auton sivuprofiilin, jolloin se osaa ottaa huomioon erilaiset muodot. Tämä mahdollistaa paljon tarkemman korkeapainesuuttimien sekä harjojen ohjauksen kuin pelkällä valokenno-ohjauksella.
Farmari ja katumaastureissakin on nykyään viisto takaikkuna ja pitkälle työntyvä spoileri. Niitä on pyöreällä harjalla ollut vaikeampi saada puhtaaksi, mutta kallistamalla harjoja myös pystysuunnassa päästää paremmin hankaliin paikkoihin.
Alustapesu hoituu Tammermaticilla erityisin varsisuuttimin, jolloin suihku ei ole kiinteä lattiasta jonnekin oletetulle auton alueella vaan seuraa jälleen auton muotoja. Vastaavasti pyörien pesussa on uniikkina ominaisuutena renkaiden kiillotusviimeistely, jossa kiillotusaine ruiskutetaan kumiin.
Tammermatic FENiXissä on myös lukuisa määrä kuluttajalle piilossa olevia ominaisuuksia aina etäylläpidosta, parannettuihin moottoreihin, pienempiin vedenkulutuksiin, ympäristöystävällisiin pesukemikaaleihin ja vedenkierrätyominaisuuksiin. Nämä auttavat pesupalveluyrittäjää kehittämään omaa liiketoimintaansa. Ja lopulta se näkyy kuluttajallekin parempana palveluna.
Kun koneen autonpesua seurasi, mieleen nousi, että miksi kukaan pesisi autoa enää käsin? Sen verran kone osaa ottaa huomioon autokohtaisesti asioita. Ja kaikki tapahtuu yllättävän nopeasti.
Kiitos Tammermaticille yritysvierailusta!
