Auton pesu

Auton pesu on usein asunnon jälkeen isoimman hankinnan ylläpitoa. Huolimatta maksoiko auto kymppitonnin vai satatuhatta, pesusta ei ole muuta kuin hyötyä. Pesemisen ei tarvitse tähdätä auton näyttelykuntoon saattamiseen, vaan pitämään kalusto siistinä. Kuljemme puhtaissa vaatteissakin, vaikkemme niitä joka kerta, jos koskaan silitäkään.

Auton pinta koostuu pohjamaalista, auton värin määrittelemästä maalista ja lakkakerroksesta. Kahta jälkimmäistä on vaihteleva määrä riippuen auton hintaluokasta ja valitusta väristä. Auton pinnan on ulkoisen olemuksen lisäksi tarkoitus myös suojata itse autoa. Käytettäessä auton pintaan jää pölyä, hiekkaa, maantiesuolaa, bitumia, itikoita, linnun jätöksiä, puista tippuvaa mesikastetta tai mahlaa, yms. Karheaan maalipintaa jää epäpuhtaudet helpommin kiinni. 

Autoa suojaavasta pinnasta on siis hyvä pitää huolta. Tasaiseen vahattuun pintaan ei epäpuhtaudet jää niin helposti ja sellaisesta ne on helppo myös siivota pois. Auton likainen pinta edistää maalipinnan kulumista ja ruostumisen alkamista. Aikoinaan tuttuni heitti ruostuvasta autostaan ihmetyksen, että ”Eikös näiden Saabien pitänyt olla kestäviä autoja?”. Mikään auto ei kuitenkaan kestä, jos sitä ei juurikaan koskaan pese, kuten se häneltä jäi useimmiten tekemättä. Joskus ja jouluna ei vaan riitä. Jos mahdollista, niin kerran vuodessa tai edes parin vuoden välein on hyvä käyttää auto käsivahauksessa. Voihan sen itsekin tehdä, mutta hyvän lopputuloksen saaminen vaatii ainakin omia hermojani enemmän… Kun autossa on hyvä vahapinta, on sen puhtaana pitäminen silminnähden helpompaa. 

Auton pesu voi olla tylsää, aikaa vievää puuhaa. Jos auton siistimiseen malttaa ottaa hetken, noin reilut puoli tuntia, niin palkitseva käden jälki on kuitenkin heti nähtävissä. Saman ajan se ottaa, jos lähtee pesulaan pesulle. Automaatin pesuohjelma kestää noin 15-20 minuuttia ilman siirtymiä kotoa pesuhalliin. Voihan se auton peseminen olla pieni hetki omaa aikaa. Samalla tulee kierrettyä ja katsottua autoa kunnolla, että montakos lommoa on taas tullut parkkipaikoilta.  

Pesu kotona

Välineet

Kun tavoitteena on vain saada autosta puhdas ja ihan hyvän näköinen, ei näyttelykuntoista, pesuvälineistööni kuuluu; paineruiskupullo, painepesuri, varrellinen harja, vanneharja ja säämiskä. Eli mitään ihmeellisiä ammattilaistyökaluja ei tarvita.

Esipesu

Aivan ensiksi ruiskutan auton pintaan pesuaineen. Aine laimennetaan ruiskupulloon pesuainevalmistajan ohjeen mukaisesti. Käytän ruiskupulloa, koska sillä on erittäin helppoa levittää pesuaine. Käsin pumppaamalla paine pulloon ja liipaisimesta aine auton pinnalle. Vaihtoehtoisesti voisi käyttää painepesuriin liitettävää vaahdotinta. Sillä voisi saada jopa paremman lopputuloksen aikaiseksi. 

Pesuaine levitetään alhaalta ylöspäin, jotta vältytään liuottavan aineen jättämiltä valumajäljiltä. Kun aine vaikuttaa ja liuottaa likaa, pistän muut pesuvälineet kuntoon. Aine ei kuitenkaan saa kuivua auton pinnalle. Tämä on hyvä muistaa, kun pesee autoa suorassa auringonpaisteessa ja helteellä. Minä käytän pesuaineena kotimaista Pinelinen Tehopesua. Se on ympäristöystävällinen vaihtoehto ja on saatavissa useista eri kaupoista. 

Aloitan pesuaineen ruiskuttamisen yleensä keulasta ja peileistä, koska siihen jää tiukimmin itikat kiinni ja muuta autoa ruiskutettaessa, niissä aine ehtii vaikuttamaan pisimpään. Sen jälkeen kylki kerrallaan alhaalta ylöspäin, perä, ja katto viimeiseksi.

Pesu

Pesu aloitetaan aina ruiskuttamalla vesi autolle ja huuhtelemalla hiekat yms pois auton pinnalta. Jos heti ottaa harjan käyttöön, käytännössä hieroo sillä auton pinnassa olevalla lialla maalin pilalle. Auto ei olekaan pesun jäljiltä siisti vaan sopivassa kulmassa näkee selvästi naarmut mitä harjalla sai aikaiseksi. 

Pesen painepesurilla kerran alhaalta ylöspäin. Jos auto on erittäin likainen, eikä vielä ole lähtenyt puhtaaksi, voi ruiskuttaa lisää pesuainetta likaisimpiin kohtiin ja pestä pesurilla uudestaan. Pesun voi tehdä myös puutarhaletkulla, mutta painepesurilla hyvän lopputuloksen saaminen on helpompaa. Tarvittaessa käytän harjaa, esimerkiksi keulan itikoiden poistamiseen ja helmojen kura- ja bitumijälkiin. Painepesuria käytettäessa on muistettava, ettei pariakymmentä senttimetriä lähemmäksi mene vesisuihkun kanssa. Paine on niin kova, että se irroittaa maalin. Kokemusta on. 😬

Kesällä usein kevyempi pesu toimii, mutta talvella ja keväällä maantiesuolaa on niin paljon, että joutuu harjaa käyttämään. Tietty tuhdimmalla pesuaineseoksella lika lähtee helpommin, mutta samalla lähtee maalipintaa suojaava vahakin. Talvi/kevät aikaan käytän vahashampoota, jotta pesun jälkeen jäisi vielä suojaa auton pinnalle ilman jälkikäsittelyä.

Vanteiden pesu

Vanteisiin kertyy ajossa mm. hiekkaa, bitumia, jarrupölyä. Jarrupöly, se musta erittäin sotkeva aine vanteissa, jää äkkiä tiukasti kiinni vanteisiin, jos niitä ei pidä perus puhtaina. Jarrupölyn peittämiä mustan keltaisia vanteita on huomattan hankala saada puhtaaksi. Helpompaa on pestä vanteet huolellisesti. Vanteet keräävät puolien taakse hiekkaa ja erityisesti kevytmetallivanteissa se saattaa aiheuttaa epätasapainoisuutta, eli ratti, tai koko auto alkaa täristämään kuudenkympin vauhdin paremmalla puolella. Pese siis vanteet sisältä sekä puolien takaa huolellisesti. Huolehdi, ettet painepesurilla tuuttaa taas liian läheltä, ettei tarralla kiinni olevat vanteen tasapainot lähde irti. Se taas tietää tasapainotus reissua vanneliikkeeseen. Eli samanlainen normaali pesu kuin muuallekin autoon.

Huuhtelu

Kun lika on saatu pois auton pinnalta, auto huuhdellaan. Huuhtelen auton päinvastaisessa järjestyksessä, eli ylhäältä alaspäin. Aloitan katolta, tuulilasi ja konepelti, sivulasit, ovet ja renkaat, takaluukku, ja keula viimeisenä (tai kuinka pesuri sattuu olemaan hollilla). Tavoite on, ettei likaista pesuainetta jää mihinkään. Huuhtelen samalla painepesurilla – se pesee samalla viimeisimmätkin moskat pois autosta. Huuhtelun voi tehdä myös puutarhaletkulla.

Kuivaus

Homma viimeistellään kuivauksella. Säämiskällä saa puhtaan ja kiiltävän pinnan. Jos haluaa kotioloissa pikavahan pintaan, voi ruiskuttaa esimerkiksi Wet Wax:ia ennen kuivausta, ellei ole käyttänyt vahasahmpoota. Wet Waxissa periaate on, että kuivauksen yhteydessä tulee hierottua kerros vahaa auton pintaan.

Itse käytän kuivaukseen aitoa säämiskää. Niitäkin löytää cittareista ja prismoista. Olen kokeillut mikrokuitusäämisköjä, mutta jotenkin ne jää märemmiksi eikä hyvä kuivaustulos ole yhtä helppo saavuttaa. Säämiskä kastellaan ensin, puristetaan kuivaksi (eli kosteaksi) ja sitten kuivataan auto, joko vahalla tai ilman. Meillä täällä on niin kalkkinen vesi, että aloitan aina ikkunoista, ennen kuin pisarat kuivuvat niihin. Kuivunut kalkki ei lähde ikkunoista, kuten tuulilasista, kovin helposti, vasta seuraavassa pesussa. Niitä on ikävä katsella pimeällä vastaantulijoiden heijastuvista valoista. Samalla tulee ainakin kuivattua ikkunat, jos laiskottaa tai on kylmä keli, ettei halua liian kauan veden kanssa lutrata.

Tykkään pestä autoa itse. Se on mukavaa ajanvietettä. Pesen autoa omassa pihassa niin kauan kuin kelit vain antavat myöden. Nykyiset Suomen talvet mahdollistavat auton pesun jopa vielä jouluaatonaattonakin. Kunhan vain lämpötila on plussan puolella, ettei vesi jäädy painepesuriin. Kylmällä ilmalla kuivaan vain ikkunat lastalla, koska koko auton kuivaaminen on turhan kylmää puuhaa. Joskus kuivauksessa on tullut kiire, kun vesi jäätyy auton kylmälle pinnalle ☺️

Mielestäni puhtaalla autolla liikkuminen on vähän saman kuin kulkea puhtaissa vaatteissa. Puhtaalla autolla on kiva liikkua ja puhtaista ikkunoista näkyy paremmin hämärässä ja pimeässä. Ja auto tykkää, kun sitä aina silloin tällöin vähän rapsuttaa peilin alta 😁