Mercedes-Benz EQC 400

Tutun Turbon vihellyksen kuulen, äänellään se mielen kohentaa – lauloi Matti Esko aikoinaan. Tosin tämä kiihdytettäessä kuuluva tutun kuuloinen vihellys ei tule turbosta, vaan sähköisestä voimansiirrosta. Mutta mieltä se edelleen kohentaa!

Mercedes-Benzin tämän hetken täyssähköauto on uutta EQ perhettä – EQC. Viimeinen kirjain määrittelee mihin kokokategoriaan se sijoittuu. Mercedes on tehnyt ennenkin täyssähköautoja, aina SLS electric Drivesta:stä vähän jokapäiväisempään B-sarjaan, jossa muuten käytettiin Teslan voimansiirtoa. Mutta nyt on ensimmäinen oikeasti massatuotantoon tarkoitettu malli kyseessä. Toki sarjansa ensimmäinen joten nämäkin tulevat paranemaan malli mallilta.

Koeajo-auton 1886- nimeäminen on hatun nosto maailman ensimmäiselle autolle ja autoilun alkamiselle. Se merkkaa näin autoilun uuden kauden alkaneen.

Liikkeelle

Ajoon lähteminen on tuttua perusautosta ja erityisesti hybrideistä. Napista auto ajovalmiiksi. Vaihde päälle Mersulle, ja Teslalle, tuttuun tyyliin oikeasta viiksestä ratin takana. Teslallekin siksi, että Tesla taas hankki Model S ja X mallien viikset ja lasinnostimet Mercedekseltä.

Ratin takaa löytyy myös – ja + -lätkät. Niillä ei ohjata vaihteistoa vaan neliportaista regenerointiasetusta. Ne näytetään mittaristossa vaihdemekinnän yhteydessä: D–, D-, D, D+ Kaikkein laimein, eli D+, antaa auton rullata kaasua nostettaessa ihan vapaasti. Oletuksena pääle tuleva D on näistä kaikkein käyttökelpoisin maantieajossa. Alamäki ajoon ja kaupunkiajossa D- toimii, mutta D— pysäyttää auton kyllä turhan tehokkaasti. D-:sta käyttäessä pystyy vielä kikkailemaan kaasupolkimella. Eli jos nostaa kaasua vain vähän, auto silti siirtyy lataustilaan, vaikka hidastuvuus ei ole ihan niin hanakkaa kuin nostaisi jalan kokonaan kaasulta.

Auton kiihtyvyys 5.1s 0-100km/h riittää kyllä normaalissa käytössä liikenteen seassa. Toki muiden autojen parempia lukuja voi aina käyttää essonbaarissa mittaillessa värkkejään.

Trendikkääseen citymaasturi-kuoriin rakennetun sähköauton toimintamatka (WLTP) on 410 km. Se ei  ole ehkä kaikkein eniten mitä markkinoilta löytyy, mutta ei akustokaan ole isoin mahdollinen – 80 kWh. Koeajokeli oli kuivahko, mutta taas erittäin tuulinen taas (kuten Corollankin koeajossa). Koeajolenkin keskikulutus oli n. 27kWh / 100km.

EQC on helppo ja vakaa ajettava. Auto on 4matic, eli Mersun kielellä nelivetoinen. Normaalissa ajotilanteessa auto on etuvetoinen. Sähkön generointiinkin käytetään pääasiassa etumoottoria. Kun hidastuvuus on tehokkaampaa, eli jarruttaessa tai käytettäessä D– regenerointia, niin takamoottori astuu peliin mukaan. Samaten tietty jos hieman riuskemmin polkaisee kaasua. Moottori on myös ESP antureiden takana, eli kun nelivetoa tarvitaan se on välittömästi ja huomaamattomasti käytössä. Parhaiten sen käytön huomasi energiavirta-näytöstä.

Alusta ei ollut koeajoautossa säädettävissä, enkä löytänyt sellaista mahdollisuutta kyllä lisävarustelistaltakaan. Alusta on todella mukava. Ei varsinaisesti mitenkään jenkkimäisen vellova, mutta omaan mieleen toivoisin siitä hieman jämäkämpää. Auto oli varustettu kitkarenkain, sillä on oma osuutensa pehmeästä käytöksestä.

Samoin rengastuksella on osuutensa melusta. EQC on todella hiljainen auto. En muista niin hiljaisella autolla ennen ajaneeni.

Avustimia

Koeajoautossa oli aktiivinen nopeusrajoitusavustin. Liikennemerkkien tunnistus on useassa autossa, mutta nopeusrajoitusten mukaan toimiva vakionopeudensäädin on hieno varuste. Erityisesti kun nopeusrajoitus laskee, alentaa auto automaattisesti nopeutta. Ja nostaa takaisin kun rajoitus taas vaihtuu. Ainoa harmi toiminnassa on, että auto säätää nopeuden sille tasaluvulle, esim 80km/h. Mittarivirhettä koeajoautossa allaolevin talvirenkain oli n. 4km/h, eli automaattisesti ajetaan aina alinopeutta. Säästäähän se tietty sähköä, mutta… Toisenmoisella rengastuksella saa tätä vähän tasattua.

Toinen hieno ominaisuus nykyään normaalin etäisyystutkan ja kaistallapitoavustinten lisäksi oli kaistanvaihtoavustin. Cruisella ajellessa vilkku päälle ja auto vaihtaa kaistaa itse. On se vähän ihmeellistä. Mutta taas toisaalta ehkä vuoden turhake. Kyllä kuljettajalla pitää sen verran pää kääntyä, että havaitsee tuleeko takaa ketään, osaa kytkeä vilkun päälle ja kääntää itse vähän sitä rattia. On tietty hieno asia, että auto on mukana tässä ajotilantees jos meiltä jää jotain huomaamatta ja silloin se avustaa meitä välttämään onnettomuudet.

Kaistallapitoavustin oli kyseisessä yksilössä vähän turhan holhoavaa sorttia. Auto on niin vakaa ajella maantiellä puuskaisellakin kelillä, että useampaan otteeseen auto jaksoi muistutella, että kädet rattiin! Mercedes osaa tehdä maantiellä ajamisen kyllä erittäin hyvin. Ainakin ajamani C-Mersun kaistallapitoavustin toimii täysin huomaamatta eikä muistuttele turhia.

Muita avustimia on nykyautoissa ja erityisesti tämän hintaluokan premiumautoissa pitkät listat, joten voit tutustua niihin lähemmin Mercedes.fi -sivuilta.

Tilat

Tilojen puolesta auto on keskiluokan kokoinen. Edessä on runsaasti tilaa. Takanakin tilaa on ihan ok. Tavaratila tuntuu verhon alta matalta, ihan C-sarjan mukaisesti. Tavaratilan pohjan alla oli laaja lisätila latausjohdoille ja muulle sälpälle. Takapenkit kaatuvat 40/20/40 suhteessa, joten erilaisia tilamuunnelmia saa helposti aikaan. Litroja kuitenkin kontti vetää n. 500.

Näkyvyys kaikki suuntiin, jopa takaviistoon on hyvä, mutta suoraan taakse coupe-maisesta muotoilusta johtuen rajattu. Tarkka ja valovoimainen peruutuskamera auttaa paljon asiaa. Kamera kääntyy Mersu-merkin takaa esiin, joten se ei kuraannu liikenteessä. 360° näytön sivukamerat sitten olivatkin edellispäiviltä ihan kurassa.